Yhteystiedot

info@strong.fi
P. 050-4474 668

WWW.STRONG.FI

Yleiset pölytyypit

Alla kuvaus yleisimmistä rakennuksilta löytyvistä pölytyypeistä.

Homepöly
Kvartsipöly
Betonipöly
Eristevillapöly
Kivi- tiili ja laastipöly
Tasoitepöly
Puupöly

-Missä sitä on?
-Terveysvaikutukset
-Suojautuminen

Lähde: Rakennusliitto (http://www.rakennusliitto.fi/terveena_tyoelamassa/tyosuojelu/polytyypit/)

Homepöly

Missä homepölyä on?

Homeita esiintyy kaikkialla luonnossa. Niitä on ilmassa ja maaperässä, mutta myös talojen sisäilmassa, pinnoilla ja rakenteissa. Liiallisessa määrin sisäilmassa esiintyessään homeet ja niiden ainevaihduntatuotteet aiheuttavat terveyshaittoja. Kasvuoloiltaan homesienet ovat vaatimattomia. Ne tarvitsevat elääkseen kosteutta, ravinteita ja lämpöä. Homeiden tarvitsemaa ravintoa, kuten puuta, pölyä ja likaa on lähes kaikenlaisilla pinnoilla. Sisätilojen lämpötila on myös yleensä erittäin suotuisa homekasvulle. Homekasvua estetäänkin tehokkaimmin liiallisen kosteuden välttämisellä.
Homepölyyn voi törmätä melkeimpä missä vain, koska rakennusmateriaalien liiallinen ja toistuva kostuminen aiheuttaa homekasvua. Kosteusvaurion voi tunnistaa rakenteen värjääntymisestä, pinnoitteen kupruilusta sekä materiaalin irtoilemisesta. Homekasvustot ovat kuitenkin usein rakenteiden sisällä, mistä niitä on vaikea havaita. Purettaessa homevaurio kohdetta, voi ilmassa olevien mikrobien määrä nousta jopa miljoona kertaiseksi.

Terveysvaikutukset


Yleiseoireet

Tyypillisiä yleisoireita ovat pahoinvointi, päänsärky, väsymys, nivelkipu, kuumeilu tai vilunväristykset sekä näihin liittyvä lihaskipu.

Muita oireita
mm. Hengitysoireet, nuha, yskä, hengenahdistus...

Suojatuminen

Homepölyltä suojatumiseen käytetään samoja menetelmiä, kuin asbestia purkaessa. Ensin estetään pölynleviäminen purettavasta tilasta, alipaineistamalla tila. Alipaineistajissa ja imureissa suositellaan käytettäväksi Hepa H13 luokan suodattia. Henkilökohtaisissa suojaimissa on käytettävä vähintään Hepa H13 suodatinta. Purkujäte pakataan suljettaviin muovisäkkeihin ja hävitetään asianmukaisesti. IV-kanavat puhdistetaan mikäli Homepölyä on päässyt niihin leviämään tai edellisesta puhdistuksesta on yli 5 vuotta.

Katso viralliset ohjeet homepölyn siivoukseen Hometalkoot.fi sivuilta
http://www.hometalkoot.fi/filebank/905-Homeettomaksi_siivous_ja_irtaimiston_puhdistus.pdf

Kvartsipöly

Missä kvartsipölyä on?

Kvartsipölyä eli piioksidia on eniten betonipölyssä ja yleensäkin rakennuspölyssä. Tutkimuksen mukaan kvartsipölylle altistuttiin eniten betonin piikkaus- ja hiontatyössä, tiilien saumauksessa ja siivoustyössä. Betonin työstössä syntyvän ja keuhkoihin asti pääsevän kvartsin pitoisuudet voivat ylittää jopa 200-kertaisesti haitalliseksi arvioidun HTP-tason, joka on 0,05 milligrammaa kuutiossa kahdeksan tunnin aikana.

 

Kiteistä piioksidia on kolmea lajia: kristobaliitti, tridymiitti ja kvartsi. Rakennuspölyssä on vain kvartsia, mutta kvartsia sisältävän rakennuspölyn koostumus voi vaihdella huomattavasti työstettävien materiaalien mukaan.

 

Terveysvaikutukset

Keuhkoihin asti yltävän kvartsipölyn hengittämisen on todettu olevan yhteydessä silikoosiin eli kivipölykeuhkosairauteen sekä keuhkosyöpään. Silikoosin ja kvartsille altistumisen on todettu olevan yhteydessä myös munuaissairauteen. Kvartsi voi laukaista myös reumaattisia sairauksia, johtaa keuhkoputken tulehdukseen sekä krooniseen ahtauttavaan keuhkosairauteen. Tupakoivilla henkilöillä on suurempi riski saada kvartsista hengitystieoireita kuin tupakoimattomilla.

 

Suojautuminen

Kvartsipölyltä suojautumisessa voi periaatteessa käyttää samoja menetelmiä kuin muilta pölyiltä suojauduttaessa. Kvartsin terveysvaikutukset liittyvät kuitenkin siihen, että sen hiukkaset pystyvät tunkeutumaan keuhkorakkuloihin, joissa kvartsi voi aiheuttaa esimerkiksi silikoosia ja pahimmassa tapauksessa keuhkosyöpää. Siksi kvartsin HTP-arvoksi on asetettu keuhkoihin tunkeutumaan pystyvän kvartsin taso.

 

Kvartsilta suojauduttaessa on myös muistettava käyttää suojautumismenetelmiä, jotka estävät keuhkoihin tunkeutumaan pystyvien hiukkasten siirtymisen ilmaan. Siksi kohdepoistolaitteissa pitää olla riittävän tehokkaat suodattimet, minkä lisäksi henkilökohtaisten hengityssuojaimien pitää olla riittävän tehokkaita. Tarkoitukseen sopii motorisoitu puoli- tai kokonaamari, jossa on vähintään P2-tason suodatin.

Betonipöly

Missä betonipölyä on?

Rakentamisessa syntyvästä pölystä suurin osa on betonipölyä, mitä syntyy esimerkiksi piikkauksessa ja hionnassa. Betonipölyä syntyy myös tasoitetyössä, laikkaleikkauksessa, elementtiasennuksessa ja siivouksessa.

 

Terveysvaikutukset

Betonipölyn haitalliset terveysvaikutukset liittyvät keskeisesti siinä olevaan kvartsipölyyn, joka voi aiheuttaa silikoosia ja lisätä syöpävaaraa. Sementtipöly voi lisätä allergisuutta sementille, nikkelille, kromille ja koboltille.

Sementtipölyssä on myös muita lisäaineita, jotka voivat ärsyttää ihoa. Sementtipöly voi lisätä myös hengitystie- ja ihoärsytystä emäksisyytensä (pH 10-12) takia. Eräässä ruotsalaisessa tutkimuksessa on havaittu yhteys sementtipölyn ja nielualueen syövän esiintymisessä

 

Suojautuminen

Betonipölyn syntymistä voidaan vähentää, jos betonia ei piikata, vaan timanttileikataan tai murretaan. Nykyisissä betonin hiontalaitteissa on yleensä kohdepoisto, mutta tutkimusten mukaan pölyn ohjearvot ylittyvät silti usein. Siksi hiontakoneiden suodattimien tehokkuuteen ja huollon helppouteen kannattaa kiinnittää huomiota.

Työskentelyalue kannattaa joskus eristää ja alipaineistaa, jotta pöly ei karkaa koko työmaalle.

Jos suinkin mahdollista, betonijätteet kannattaa tiputtaa tiiviitä putkistoja pitkin suojattuun säiliöön. Tiloja on siivottava riittävästi, mutta siivouksessa ei kannata käyttää kuivaharjaa, vaan suuret roskat kerätään käsin tai lastalla. Sen jälkeen tilat imuroidaan.

Betonin kanssa työskenneltäessä on tarvittaessa käytettävä hengityssuojaimia ja suojakäsineitä, jos työntekijä joutuu käsittelemään märkää betonia.

Eristevillapöly

Missä eristevillapölyä on?

Eristevillapölyä syntyy eristeiden leikkauksessa ja asennuksessa, puhallusvillan levityksessä ja eristystöiden jälkeisissä töissä. Myös eristeiden purussa syntyy pölyä. Eristevillapölyn kanssa joutuvat tekemisiin myös siivoustyötä tekevät.

 

Terveysvaikutukset

Eristevillojen pöly sisältää runsaasti kuituja, mutta keuhkoihin asti niistä pääsee vain pieni osa. Yleensä eristevillapölyn arvo on epäorgaanisille pölyille tyypillinen kymmenen milligrammaa kuutiometrissä. Eristevillan kuidut sidotaan yhteen sideaineilla, fenoliformaldehydihartseilla, joiden pitoisuus on muutamia prosentteja eristeen massasta. Matalasta pitoisuudesta huolimatta sideaineilla voi olla merkittäviä terveysvaikutuksia, koska sideaineiden osuus on suurin eristeen pinnassa.

Eristevillapölyjen akuutit terveysvaikutukset liittyvät enimmäkseen ihon sekä ylempien hengitysteiden, kurkun ja nenän, ärsytykseen. Myös silmät voivat ärsyyntyä. Myös yhteyksiä syöpään tutkitaan.

Eristemateriaalien pölyävyys vaihtelee. Mineraali- ja lasivillat pölyävät eniten, kuten myös selluloosapohjaiset irtoeristeet ja perliitti, joka on raemainen kivieriste.

 

Suojautuminen

Mineraalivillan pölyämistä voidaan vähentää välttämällä eristeiden työstöä, ja käyttämällä sopivan mittaisia päällystettyjä tuotteita. Erityisesti sisätiloissa kannattaa välttää eristeiden rakenteen rikkoontumista.

Villa kannattaa leikata terävällä veitsellä puhtaan työtason päällä. Jos leikkaukseen käytetään konetta, siinä on oltava kohdepoisto. Eristeiden leikkaustyöt kannattaa tehdä ulkona, mutta jos se ei ole mahdollista, työtilat pitää tuulettaa. Hengityksensuojainta kannattaa käyttää pölyisissä paikoissa.

Selluvillan puhalluksen aikana syöminen, juominen ja tupakointi on kielletty, jotta boori ei pääse ruoansulatuskanavaan. Pölyn leviäminen muihin tiloihin ja muiden käyttäjien haitaksi voidaan estää osastoinnilla ja eristämällä työalue niin, että siellä työskentelee vain villan puhaltajat.

Työntekijöiden tulee töiden jälkeen peseytyä ja vaihtaa puhtaat vaatteet ylleen. Hengityssuojaimen käyttö on suositeltavaa hengitysteiden ärsytyksen estämiseksi.

Kivi- tiili ja laastipöly

Missä kivi-, tiili- ja laastipölyjä on?

Kivi-, tiili- ja laastipölyille altistutaan muuraustöiden lisäksi sahalla, lekalla ja piikkaamalla tehtävissä purkutöissä. Myös tiilien leikkaaminen ja kiven työstäminen ovat pölyisiä töitä. Siivoojat altistuvat myös näille pölyille.

Kivi-, tiili- ja laastipölyt sisältävät 4-10 prosenttia terveydelle haitallista kvartsia, minkä pitoisuus vaihtelee käytettävän ja työstettävän materiaalin laadun mukaan. Kivi- ja tiilipölylle sovelletaan epäorgaanisten pölyjen HTP8h-arvoa 10 mg/kuutiometri ja hienojakoisen kvartsin HTP8h-arvoa 0,05 mg/kuutiometri.

Muurareiden riesana on laastipöly. Ennen sekoitusta laasti on hyvin hienojakoista ja helposti pölyävää. Laasteissa voidaan käyttää myös lisäaineita. Laastipölyn koostumuksesta on olemassa erittäin vähän tutkimustietoa, joten perusteelliselle selvitykselle on selkeä tarve. Laastipölyn HTP8h-arvot ovat 10 ja 0,05 mg/kuutiometri.

 

Terveysvaikutukset

Muurareiden käyttämät laastit ovat emäksisiä, joten laastipöly voi ärsyttää voimakkaasti ihoa, hengitysteitä ja silmiä. Pahimmillaan laastit ja niistä muodostuvat pölyt voivat olla jopa syövyttäviä. Erityisen ärsyttäviä ovat kalkki- ja sementtilaastit.

Kvartsipöly voi lisäksi aiheuttaa silikoosia ja syöpävaaraa. Sementissä oleva nikkeli, kromi ja koboltti voi laukaista allergian.

 

Suojautuminen

Tiilijätteet kannattaa tiputtaa tiiviitä putkistoja pitkin suojattuun säiliöön. Tiloja on siivottava riittävästi, mutta siivouksessa kannattaa käyttää ennemmin lastaa kuin harjaa, minkä jälkeen tilat imuroidaan.

Laastin ja sementin kanssa työskenneltäessä on käytettävä suojakäsineitä ja tarvittaessa hengityssuojaimia.

Tasoitepöly

Missä tasoitepölyä on?

Tasoitepölyä syntyy seinien, kattojen ja lattioiden tasoitustyössä sitä levitettäessä ja hiottaessa. Hionta- ja tasoitetyöt ovat rakennustyömaiden pahimpia pölylähteitä. Tasoitepölylle altistutaan myös valmistettaessa tasoitetta kuiva-aineista ja työn valmistumisen jälkeen tehtävässä siivouksessa.

 

Terveysvaikutukset

Tasoitepölyn haitalliset vaikutukset riippuvat tasoitteen koostumuksesta. Seinissä käytettävissä tasoitteessa sideaineena on yleensä orgaaninen muovilateksi tai orgaanisen sideaineen ja sementin sekoitus. Lattioissa käytettävät tasoitteet ovat usein sementtipohjaisia ja niissä on 10-50 prosenttia kvartsia sisältävää hiekkaa. Joissakin erityiskohteissa voidaan käyttää myös liuottimia sisältäviä tasoitteita, jolloin tasoitteen levitys on tehtävä liuotintyölle ominaisella huolellisuudella. Tasoitepölylle voidaan soveltaa epäorgaanisen, orgaanisen tai kvartsipölyn HTP-arvoa tasoitteen koostumuksesta riippuen.

Jos tasoitteen pH ei ole neutraali, ruiskutussumun tai hiontapölyn pitkäaikainen hengittäminen ärsyttää hengityselimiä, aiheuttaa ihon kuivumista tai silmien ärsytystä. Lievästi emäksiset tasoitteiden pölyt aiheuttavat lisäksi limakalvojen ärsytystä, yskää ja pitkäaikaisessa ärsytyksessä allergiaa. Jos tasoitteet sisältävät liuottimia, hionnassa syntyvät pölyt saattavat lisäksi aiheuttaa päänsärkyä ja huonovointisuutta.

 

Suojautuminen

Tutkimusten mukaan tasoitetta ruiskulla levitettäessä työskentelytilan pölypitoisuus ja henkilökohtainen altistuminen ovat hyvin korkeita, koska pinnoilla jo ennestään oleva pöly irtoaa paineilman vaikutuksesta.

Erityisesti tasoitetta ruiskuttavien henkilökohtainen suojautuminen on erittäin tärkeää. Lisäksi myös muiden samassa tilassa työskentelevien tulisi suojautua, koska työskentelytiloista mitatut pölypitoisuudet ylittivät tasoitepölylle sovellettavan epäorgaanisen pölyn HTP-arvon.

Myös tasoitetta liippaavilla työntekijöillä on havaittu erittäin korkeita pölyaltistumisia, vaikka he eivät ole tasoitetta ruiskuttaneetkaan. Siksi heidänkin kannattaa suojata itsensä pölyltä.

Puupöly

Missä puupölyä on?

Puupöly on betoni- ja kvartsipölyn lisäksi merkittävä rakennustyömailla esiintyvä pölytyyppi. Rakennussektorilla arvioidaan olevan korkeimmat altistumistasot puupölylle yhdessä huonekaluteollisuuden kanssa. Puupölylle voi altistua useissa rakentamisen vaiheissa: materiaalien sahauksessa, parkettilattioiden asennus- ja hiontatöissä, levyjen asentamisessa, sisäpaneloinneissa ja viimeistely- ja listoitustöissä. Myös siivoojat altistuvat työssään puupölylle.

Terveysvaikutukset

Suuret puupölypitoisuudet voivat aiheuttaa useita haitallisia terveysvaikutuksia sekä allergisen että ei-allergisen vaikutuksen kautta. Puupölyn tyypillisiä terveyshaittoja ovat yskä ja keuhkoärsytys, silmien ärsytysoireet ja sidekalvon tulehdukset, erilaiset iho-oireet, krooninen keuhkoputkentulehdus, hengenahdistus, astma ja pitkittynyt nuha. Puupölylle altistuvilla henkilöillä on yli 10-kertainen riski sairastua nenän ja sen sivuontelon syöpään. Erityisesti kovapuupöly (tammi ja pyökki) lisää riskiä merkittävästi. Siksi työnantajan on Suomessakin ilmoitettava tammen ja pyökin pölylle altistuvat henkilöt ASA-rekisteriin.

 

Suojautuminen

Puun ja levyjen sahauksessa on käytettävä kohdepoistolla varustettuja sahoja, katkaisuteriä, hiomakoneita ja muita työkaluja. Ulkomaisia puulajeja työstettäessä on aina käytettävä kohdepoistolla varustettuja työkaluja eikä kovapuulajeja sisältävää pölyä saa kierrättää takaisin työtilaan. MDF-levyjen työstämisessä on käytettävä kohdepoistolla varustettuja työkaluja.

Puulattioita tai parketteja hiottaessa käytetään yleensä kohdepoistolla varustettuja koneita, mutta työtilaan pääsee siitä huolimatta lähes aina pölyä. Vuotoja syntyy erityisesti reunoja hiottaessa, ja laitteessa esiintyy myös reunavuotoja. Suodatinta puhdistettaessa on käytettävä P2-luokan hengityssuojainta.

Puupölyä ei pidä siivota kuivaharjauksella, vaan suuret palaset ja roskat tulisi kerätä käsin tai lastan avulla. Sen jälkeen tila imuroidaan hyvällä teollisuusimurilla tai keskuspölynimurilla. Tarvittaessa on käytettävä hengityssuojaimia.